Kun huoneistoa kohtaa vahinko, ja tämän johdosta ryhdytään korjaustöihin, joudutaan välillä miettimään, kuinka laajalta alalta korjauksia suoritetaan itse vahinkokorjauksen nimissä, ja mikä osuus menisi sitten asukkaan omana esteettisen silmän johdosta hänen omaan piikkiin, jos sellaiseen asukas näkee tarvetta. Tilanteissa, missä lattia, seinä tai katto ovat sisustuksellisesti yhtenäisiä tai yhtenäistä tilaa, voi vakuutusyhtiön tekemä korjauksen rajaus tiettyyn osaan aiheuttaa mielipahaa ja hammastenkiristystä asukkaassa. Ison ongelman korjauksissa aiheuttaa aiemmin asennettujen materiaalien elinkaaren lyhyys, eli täysin samanlaista laattaa, tapettia tai parkettia ei enää kaupasta saa – ei vaikka rautakaupan myyjää lahjoisi kullalla ja mirhamilla, joten tulos voi olla sellainen, että aiemmin yhtenäinen interiööri kärsii vahinkokorjauksen jälkeen eri materiaalista, väri-tai sävyerosta tai jopa messinkikynnyksestä siinä kohtaa lattiaa, missä aiemmin ei ole kynnystä ollut. Tällöin tilanne voi olla sellainen, että asukkaan ”silmä sairastaa” korjaustyön jälkeen, kun korjaustyö tehdään vakuutusyhtiön tekemän rajauksen mukaan.
Mikä sitten on se oikeudenmukainen rajaus, mihin alan instanssit ovat vuosien varrella päätyneet. Klassinen nyrkkisääntö lattioiden osalta on, että vahinkomäärä on huonetila huolimatta siitä, onko lattiassa huonetilojen välillä kynnyksiä vai ei. Arkkitehtien luomuksissa ei oviaukko ole aina sitä standardimittaa vaan siinäkin luovuuden rajoja koetellaan arkkitehdin piirustuslaudalla sen verran, mitä rakennuspiirtäjän piirustuskynässä mustetta riittää. Tämän oviaukon leveyden osalta on Vakuutuslautakunta linjannut jopa 3 metrin levyisen aukon omaksi erilliseksi huonetilaksi, mihin korjaustyö on ollut soveliasta rajata. Katon osalta linjaus on ollut saman suuntainen. Seinien osalta on vakuutusyhtiöillä ollut hieman erilaisia korvauskäytäntöjä, mutta tilanteessa, missä yksi seinä vahingoittuu, on seinän katsottu kuuluvan vakuutuksesta korvattavaan vahinkomäärään nurkasta nurkkaan. Eräät vakuutusyhtiöt katsovat, että koko huoneen tapetointi ei kaada heidän talouttaan, ja saattavat hyväksyä koko huoneen tapetoinnin korvattavaan vahinkomäärään mukaan. Tällöin on asukkaan syytä muistaa vakuutusyhtiötä ja vakuutusyhtiön korvauspäätöksen tekijää iltarukouksessaan!
Oman ison kysymyksen tulee tulevaisuudessa muodostamaan tekniset rakennusosat, joiden teknisen ominaisuuden täytyy säilyä yli huonetilojen. Tässä paras esimerkki on nykyaikainen vedeneriste, joka saattaa pesuhuoneen lisäksi kulkea mahdollisen saunan puolelle. Vedeneristeelle yleensä luvataan valmistajan toimesta liitoksen teon mahdollisuus, kunhan liitos ei ole märkätilan eniten kastuvalla alueella ja muut valmistajan sekä RT-korttien määreet, esim. aiemman asennetun vedeneristeen ikä ja saman vesieristetuoteperheen käyttäminen täyttyy. Jos aiemmin asennetun vedeneristeen osalta jokin näistä seikoista ei täyty, on hyvä keskustella vakuutusyhtiön kanssa korvausrajauksesta tarkemmin, ja hankkia vaikka asiantuntijan lausunto, joka ottaa kantaa vesieristeen liittämisen mahdollisuuteen. Korjausurakoitsijat, jotka varsinaisen korjaustyön tekevät, eivät yleensä mielellään nimeänsä takuupaperiin laita, kun kyse on vanhan ja uuden vedeneristeen liittämisestä, tai jos laittavat, on allekirjoitus suuren puntaroinnin tulos. Tilanne, missä aiemmin vedeneristeen kunnianarvoista virkaa on muodostanut muovimatto, on huonetilarajoitus korvauksen suhteen alan käytäntö eikä toista huonetilaa saa nykyaikaistettua kaupan päälle, vaikka rakennusmääräysten mukaan huonetila onkin saatettava nykyaikaisen vedeneristeen piiriin.
Aina ei paikkakorjaus huononna tilannetta, vaan auttaa näkemään huonetilan ja sen sisutuksen uudessa valossa. Joskus on tilanteita, missä esim. parkettikorjaus on tehty kynnyksen kohtaan friisauksella (parkettimiesten ammattitermi, katsokaa Wikipediasta), jolloin onkin vahinkotilanteessa saatu uusi, yllättävä sisustuskikka, joka on sitten haluttu muihinkin huoneisiin. Tiedän tilanteita, missä keskelle parkettilattian vauriokohtaa on ammattimies tehnyt kompassin, jolloin muulta parketin korjaustyöltä säästyttiin. Tämä korjaustapa oli kuuleman mukaan kirvoittanut osakkaalle tyytyväisen hymyn huulille.