Kun taloyhtiö suunnittelee suurta remonttia, selvitetään alkuvaiheessa pääsääntöisesti urakkaa tekevien yritysten taustat ja vaaditaan YSE98 mukaiset vastuuvakuutukset vahinkojen varalle. Suuremmissa urakoissa pääurakoitsija ottaa pääsääntöisesti työn kohteelle rakennustyövakuutuksen, mikä kattaa työn kohteelle aiheutuneen vahingon. Jos pääurakoitsija on valveutunut, on hän lisännyt rakennustyövakuutukseen Ympäröivä omaisuus vakuutusturvakohteen, mikä kattaa työn kohteen vieressä oleville rakenteille aiheutuneen vahingon. Ja jos pääurakoitsija on oikein valveutunut ja keskimääräistä fiksumpi, hän on pyytänyt suomalaista F-kirjaimella alkavaa vakuutusmeklaria tarkistamaan vakuutusturvansa tason. Edellyttäen tietenkin sen, että hän on hakeutunut kyseisen meklariyrityksen asiakkaaksi.
Jos asukas teettää remonttia huoneistoonsa, ei vakuutusten selvitys- ja vertailutyö yleensä ole näin kattavaa, vaan ratkaiseva tekijä urakoitsijavalinnassa on tässä kallistuvien rakennuskustannusten maailmassa hinta. Taloyhtiölle tehtävässä muutostyöilmoituksessa remontin teettäjä listaa remontin tekevän yrityksen nimen, mutta ei niitä vakuutuksia, joita urakoitsijalla on käytettävissään. Yleensä yritykset tajuavat hankkia vastuuvakuutuksen jo YSE98 sopimuspohjan perusteella ja asian siltä osin luulisi olevan kunnossa.
Vahinkoja kuitenkin sattuu saneerauksen yhteydessä, vaikka niitä ei pääsääntöisesti toivota eikä tilata. Yrityksen tavanomaiseen vastuuvakuutukseen liittyy kaksi vastuuvakuutusehdoissa esiintyvää rajoituskohtaa, mitkä käytännössä saattavat vaikuttaa vastuuvakuutuksen korvauspiiriin niin, ettei vahinkoa kaikkien suureksi yllätykseksi korvatakaan vastuuvakuutuksesta. Rajoituskohdat ovat ”kosteus” ja ”suojaus- ja vahinkotorjuntavelvoitteen eli kunnossapitovastuun alaisuudessa oleva omaisuus”. Jotenkin näin tiivistäen eri yhtiöiden sanamuodot. Ensiksi mainitussa, jos putkivuoto ja sen syy ovat tapahtuneet hiljalleen – kuten usein esim. viemärivuodoissa käy joko liitosvuodon tai vastaavan syyn takia, vetoavat vastuuvakuutuksen korvauspäätökset kiusallisen usein tähän rajoitusehtoon. Jälkimmäinen rajoitusehtokohta kirjoitetaan epäyspäätökseen, jos työkohteen lähellä olevaa omaisuutta rikkoutuu, esim. seinän läpi porataan toiseen huoneeseen tai sen työstettävän seinän viereinen seinä saa kipeää. Voisimme kertoa useampiakin vahinkoesimerkkejä, mutta ymmärrätte, jos kerromme, että vain mielikuvitus on rajana sille, mitä voi tapahtua.
Kun pienellä urakoitsijalla harvoin on irrottaa useaa kymmentä tuhatta euroa vahinkokorjaukseen, on pienemmänkin urakoitsijan etu, että hänellä on vakuutukset kunnossa. Myös pienempi urakoitsija voi ottaa rakennustyövakuutuksen Ympäröivä omaisuus -vakuutusturvalla, mikä korvaa pääsääntöisesti vastuuvakuutuksen näillä kahdella rajoituskohdalla epääviä vahinkoja.
Kiinteistövakuutusten laajat turvat korvaavat yleensä rakennusvirheen seurannaisvahinkoja, mitä remontin yhteydessä tapahtuvien vahinkojen katsotaan olevan. Taloyhtiö ei välttämättä taas halua käyttää omaa vakuutusta vakuutusmaksujen korotusten pelossa. Siinä, että taloyhtiö haluaa tarkastaa huoneistoremontin tekevän yrityksen vakuutusturvan voimassaolon, ei kyse ole ylenpalttisesta uteliaisuudesta kumpuavasta tiedonjanosta vaan taloyhtiön oman turvan varmistamisesta.