Kun kiinteistöä kohtaa vahinko, ensimmäisenä mieleen muistuu, että onneksi on vakuutus, josta hakea korvauksia.
Kun vahinkoilmoitus laitetaan meiltä Finibin kautta eteenpäin, katsomme vahingon haltuunottotilanteessa ensimmäisenä, mistä vahinkotapahtumassa on kyse. Tarkistamme myös, miten vakuutusehdot mahdollisesti suhtautuvat vahinkoon. Mikäli vuotovahingon syynä on esimerkiksi korokerengas- tai vesieristevuoto, suositamme ettei vahinkoilmoitusta tehdä. Kyseiset vahinkotyypit on vakuutusehtojen rajoituskohdassa ei-korvattavia vahinkoja.
Vahinko voi myös olla selkeästi korvattava, mutta itse korjauskustannukset eivät ole suuria tai esimerkiksi ikävähennysten vähentämisen jälkeen korvaussumma ei ole suuri tai sitä ei makseta ollenkaan. Myös näissä tilanteissa neuvomme on välttää vahinkoilmoituksen lähettämistä vakuutusyhtiöön. Mikäli puntarissa on, että vahinko on mahdollisesti korvattava tai mahdollisesti evättävä, teemme vahinkoilmoituksen.
VAIKUTUS KIINTEISTÖVAKUUTUSMAKSUJEN YLIMÄÄRÄISIIN KOROTUKSIIN
Edellä mainituilla toimenpiteillä pyrimme välttämään turhien vahinkojen ilmoittamista vakuutusyhtiöön. Näin saamme pidettyä kiinteistön vahinkohistorian mahdollisimman hyvänä, jotta riski kiinteistön vakuutusmaksun ylimääräiselle korotukselle olisi mahdollisimman pieni.
Tämä vahinkotilanteen alkuvaiheessa annettu konsultaatio on kantanut hedelmää, ja olemme huomanneet kiinteistövakuutusten ylimääräisten korotusten kappalemäärien tipahtaneen verrattuna aikaan viime vuosikymmenellä. Eräs asiakasvastaavamme totesi, että hänellä oli muutama vuosi sitten ollut yksittäisen vakuutusyhtiön korotuskohteita yli 100 kappaletta, kun niitä nyt oli ainoastaan yhdeksän. Olemme saaneet toimintatavastamme paljon kiitosta.